We’ve updated our Terms of Use to reflect our new entity name and address. You can review the changes here.
We’ve updated our Terms of Use. You can review the changes here.

Kaikki muuttuu pimeydeksi

by Oakahtoakseh

/
  • Streaming + Download

    Includes unlimited streaming via the free Bandcamp app, plus high-quality download in MP3, FLAC and more.
    Purchasable with gift card

      €7 EUR  or more

     

1.
On vielä paljon tehtävää On sammutettava äänet Puhdistettava kaikujen tahrima hiljaisuus On pyyhittävä pois muistot Valutettava muste takaisin mustuuteen On ommeltava umpeen raot lehtien välissä Sidottava puut juuristaan Täytyy tukahduttaa pimeyden halkova liekki Pitää teljetä taivaankansi Tilkitä lävet joista valo vuotaa sisään Mustat laivat syövät taivaan Pilvet hapertuvat tuhkaksi On suljettava silmät valkeudelta Sukellettava Tuonen jokeen Nieltävä tummaa tervaa Ja silloin Kaikki muuttuu pimeydeksi
2.
Tuuli taittaa oksan Jalokivi lootuskukan Terälehtiin kätkettynä Taittaa varrenkin Kukaan tuskin kyselemään Saapuu takaa pitkän matkan Hetken suoja pyökkipuusta Tuuli taittaa oksan Jalokivi lootuskukan Terälehtiin kätkettynä Repii juuretkin
3.
Pyöräilen öisin vanhoissa paikoissa Asfaltin tuttuus hymyilee aivoissa Nään ydinperheen, ah, miten raikasta Jonne koira ei tajuu mainintaa Laikasta Aurinkokannella tarraan kii laidasta Kuu hiiltyy vasten palavaa taivasta Pelkään että se jysähtää katuun, herättää muut Viimassa tuhisee yöpuut Joku katsahtaa ulos: taas se on täällä Nuolee pölyä muistonsa päältä Isä hais savulle, äidin suus oli tuhkaa Nukkuvaa sakkia mikään ei uhkaa Joutsenpatsas, punanen auto Hopeapuu Maakaivon salassa yökkivä suu Nyrkin kokosia koiranpentuja Saippuakuplia saunan takaa Sadevesitynnyri kun tyhjinä lomaviikkoina sataa Keuhkot, säkki, märät, söpöt Karvaiset nyrkit Märät, söpöt, kuplivat keuhkot Oudot pahat pusikkoyrtit Valkopyykit huoju telineessä Pikkuveli selin saunan eessä Yöllä lakanat sidotaan kulmista säkeiks Ja mä ja veli sätkitään veessä Meidät upotetaan järveen Sanon: se on meidän painajaiskuolema Katson veljeä, en nää sitä yhtenä, kahtena Nään sen puolena Vanhemmilla alkaa mennä paremmin Kun ei olla niiden huolena Usko mua, mä puhun suomea Päästetään ne ulos, ei olla enää kuorena En pääse tän nopeammin Pimees on ruuhkaa Zombi mataa rotevammin Yläluomessa nuuskaa Maisema uima-altaana Niinku unesta noustaan pintaan Eikä muista mitään Mut sängyn partaalla jotain on pesiytyny rintaan Ankkuri mumisee syvällä pohjassa Mumisee hiljaista rakkautta kuplina Kun kupla puhkeaa oikeessa kohassa Kaikki ne huudot raikuu tuplina Ei tää kuulu mulle enää Mä oon niin liian etäällä, oon liian lähellä Valun vettä, kasvan levää Kun kosken kädellä, jätän mutaläntin perään Ruosteinen kettinki kilisee tarkasti Turmelen tuoreen elävän Ennen pitkää joku varmasti elää samanlaisen elämän Ihmiset vaihtu, seutu pysy samana Jokaisel yhteisöl on oma kamala
4.
Ehkä on niin Ettemme nää huomista Ehkä on niin Ettemme nähneet eilistä Ehkä on niin Ettet koskaan nähnyt itseäsi Ehkä on niin Ettet tulekaan näkemään
5.
Onko jo yö 04:26
Onko jo yö Kissa kalanpäätä syö Vai te haluatte kuulla siitä kerrasta Kun olin eksyä joen varteen syvälle metsään En aio sanoa mitään Ei ole syytä kertoa hänen tavastaan juoda silloin tällöin iltaisin Runsaasti kanelilla, villipippurilla, meripihkalla ja auringolla maustamaansa voikukkaviiniä Ei lain ole syytä puhua hänen tavastaan istua alajuoksulla Eikä siitä, että tutustuin häneen ensi kertaa näissä merkeissä Katselin pähkinäpensaan oksien varjosta kun hän pesi itseään Aurinko kutoi vaipan autereessa leijuvien perhosten ympärille Onko jo yö Mustat silkkiaallot rantaan lyö Turha on puhua siitäkään Miten koskessa kivet ovat hioutuneet valkeiksi sileiksi suuriksi helmiksi Miten ilmassa tuoksuvat männyt ja orvokit Ja tammenterhot kasvavat valtavan kokoisiksi Olin jäädä sellaisen alle etsiskellessäni leposijaa Päivänvalon hitaasti hiipiessä kohti kultaa Alajuoksulla joen penkalla tyttö pesi itseään Kompastuin ja oksa rasahti jalkani alla Tyttö oli hävinnyt kun nostin katseeni Tammen oksalla roikkuva lintu säpsähti hereille Ja vaipui takaisin uneen Onko jo yö Kalaparvi kissan päätä syö
6.
Kaikki alko siitä kun sä koputit mun oveen Näin sun nimen kirjotettuna asfalttiin Ja ne kirjaimet leimus ja valaisi ikkunat Ja porttikongien seiniin ne unohti itsensä Nää unet ei oo mun enkä mä näiden unien Näillä silmillä en nää itseni taakse Kaikki alko siitä kun sä koputit mun oveen Ja ojensit kätesi postiluukusta Mä oon ollu putsina jo kymmenen päivää Sen aikana mä oon ehtiny aatella asioita uusiks Aika saa kertoo miltä ne tulee näyttää Muutuuko kaikki vai muuttuuko mikään Tumman tervan mä tunnen hiljaa hiipivän Valoisista öistä, tähtien takaa Sun ympärillä leijuu vanhoja lehtiä Kuviin ja kirjaimiin kaiken oot unohtanu Niin kuin kaiken muunkin mitä musta jäi Mut mä oon kyllästyny olee yksinäinen
7.
Luojani, en käsittänyt rangaistuksesi ankaruutta Kuin houkka lausuin raskaan nimesi Väheksyin riittejäsi Ja ylenkatsoin uhrejasi Luojani, olen kärsinyt hirvittävää tuskaa Pyydän polvillani, ota vastaan rukoukseni Olkoon kohtaloni opiksi niille jotka eivät jumalaansa pelkää
8.
Virsi 04:28
Jumalani, ota vastaan rukoukseni Joka huokausten täyttämä on Niin kuin vesi purossa olen tietämätön Mihin suuntaan virta minut kantaa Jumalani, ota vastaan rukoukseni Joka kärsimyksistä on kudottu Niin kuin laiva meren aalloissa en tiedä nimeä Sataman johon minut lasketaan Huojukoon puutarha tuulessa Nouskoot synkät pilvet taivahalle Huutakoon tuuli valtavalla raivollaan Minut on jo riekaleiksi raadeltu Sinä ikuisuus joka kaiken täällä näät Älä jätä lastas yksin pimeään Olen synnissä palanut ja nääntynyt Pyydän päästä armossasi lepäämään
9.
Vankilan portin ohi kulki sunnuntain kirkkaus Sunnuntain kirkkaus kulki ohi Portilla valo tuli täydeksi Nälkäiset sielut hakkasivat selliensä kaltereita Kun he näkivät loistavan valon tulevan Ne hieroivat itsensä vereslihalle tyrmien kivisiin seiniin Ne hioivat kulmahampaansa tasaisiksi tiilenpäillä Ne näkivät valon ja syöksyivät hulluuteen Taivaiden ja helvettien hulluuteen Iloon ja hurmokseen Ne kuolivat ja oksensivat höyryävät sisuksensa maan multaan Ja löysivät ne ja punoivat kasaan suurten muinaisten jumalten luona Ne hajosivat tähtipölyksi ja luhistuivat raskaiksi ytimiksi Hajosivat hajoamistaan kunnes olivat enää loputonta pimeyttä Loputonta kaikkeutta huutamassa ylistystä Vartija tuli kertomaan seitsemän vuotta sitten vangitulle miehelle Tämän vapautuvan seuraavana päivänä Ja niin mies hirtti itsensä sellinsä kattoon Ja itki ilosta ja kiitollisuudesta Vankilan portin ohi kulki sunnuntain kirkkaus Sunnuntain kirkkaus kulki ohi Portilla valo tuli täydeksi
10.
Kevät 06:23
Me kiskoimme taivaalta suuren öljykankaan Läträsimme sen täyteen mieluisiamme värejä Ja hukuttauduimme niiden syleilyyn Talven niskan murtuessa heräsin niiden riepujen keskeltä yksin Enkä pitkään aikaan tiennyt minne mennä Joinakin aamuina heräsimme suoraan unesta Kietouduimme toisiimme jo ennen sanoja Ne olivat verkkaisia ja pehmeitä aamuja Eikä niitä ollut montaa Sinä viserrät nyt loppulaulua Painan silmäsi lempeästi kiinni Ilta tuoksuu orvokilta ja männyltä Oksat sirottelevat valoa ympäriinsä Lapsuus loppuu lyhyeen, eikä pyydä anteeksi Vaan minä pyydän anteeksi siltä, että jouduin jo lähtemään Annan hiekan valua sormieni välistä Katson kasvojeni heijastuvan tyvenestä merestä Toivon teidän ymmärtävän, etten ole yhtä kuin tekoni Minussa on paljon sellaista, jota olen jättänyt tekemättä ja sanomatta Ja paljon, jota vielä aion On paljon rakkautta, paljon annettavaa Kaikki muuttuu pimeydeksi

credits

released November 1, 2019

Otto Vahtola: lyrics, music, vocals
Alec Havinmaa: music, production, engineering

Guests
Leino Haapala: bass (5), vocals (8)
Neo-Elmeri: vocals (3)
Pinja Savijärvi: vocals (5)
Ester Sundström: violin (5)
Aarne Toivonen: drums (10)

license

all rights reserved

tags

about

Oakahtoakseh Helsinki, Finland

Otto Vahtola - puhe
Alec Havinmaa - ääni

et al.

contact / help

Contact Oakahtoakseh

Streaming and
Download help

Redeem code

Report this album or account

If you like Oakahtoakseh, you may also like: